FASKIA – KEHON AISTIVA VOIMANSIIRTOVERKOSTO, OSA 1 | Fysioterapia-konsultit FTK Oy Helsinki

FASKIA – KEHON AISTIVA VOIMANSIIRTOVERKOSTO, OSA 1

8 huhtikuu, 2013 - 15:09

Liikkumisellasi on aina jokin tavoite. Aamuisen kahvikupin nostaminen suutasi kohti onnistuu sujuvasti ilman tarkempaa ajattelemista samalla kun silmäilet sanomalehteä. Pääsi kääntyy usein automaattisesti kuullessasi nimesi ja kävelysi muuttuu tiedostamattasi varovaisemmaksi epätasaisella alustalla. Terveellä ihmisellä mikään näistä ei vaadi ponnisteluja tai keskittymistä. Ihminen on jo keksinyt tietokoneen, joka päihittää parhaimmankin shakin pelaajan, mutta viisivuotias lapsikin pystyy siirtämään shakkinappulaa sulavammin kuin yksikään robotti. Liikkumiseen täytyy siis olla muutakin kuin luita, niveliä ja lihaksia.

Olet saattanut törmätä faskioihin ja lihaskalvoihin esimerkiksi viime jalkapallon EM-kisoissa ja mediassakin paljon esiintyneen kinesioteipin yhteydessä tai kuullut niistä valmentajaltasi tai fysioterapeutiltasi. Usein esimerkiksi penikkataudin tai kantakalvon tulehduksen yhteydessä puhutaan myös faskioista ja jokainen lihaa leikannut on saattanut törmätä faskiaan poistaessaan lihasta ensin kalvorakenteet laittaessaan ruokaa. Faskia määritellään nykyään koko kehon peittäväksi voimansiirto- ja aistinjärjestelmäksi, johon kuuluvat esimerkiksi lihasten sisäiset ja niitä ympäröivät kalvorakenteet, jänteet, nivelsiteet ja -kapselit sekä sisäelinten kalvorakenteet. Tämän perusteella se voidaan ymmärtää kehon eri osia yhdistäväksi verkostoksi, jonka välityksellä muutokset toisessa kehonosassa voivat teoriassa vaikuttaa toisaallekin. Uusimpien tutkimusten perusteella tiedämme, että faskia sisältää runsaasti mekaanisiin muutoksiin reagoivia hermopäätteitä ja se pystyy välittämään voimia kudosten välillä. Miten nämä asiat sitten vaikuttavat liikkumiseemme?

Yksi liikkumisemme edellytys on kykymme aistia. Kehomme faskiaverkoston ajatellaan olevan merkittävässä roolissa liikkeen ja asennon aistimisessa, koska sen on havaittu sisältävän vähintään saman verran aistivia hermopäätteitä kuin silmän verkkokalvo, joka mielletään ihmisen eniten aistivaksi kudokseksi. Nämä faskian hermopäätteet reagoivat kudoksen paine- ja pituusmuutoksiin ja antavat siten informaatiota aivoillemme eri kehon osiemme asennoista. Rakenteeltaan faskia on suurimmaksi osaksi vetolujaa sidekudosta, jolloin se soveltuu liikkeen aistimisen lisäksi hyvin voimien välittämiseen. Laboratoriotutkimusten perusteella sen on osoitettu kykenevän voimansiirtoon lihaksen sisällä ja lihasten sekä muiden kudosten välillä, joskin sen suhteellinen merkittävyys toiminnallisesti on toistaiseksi epäselvää. Tämän perusteella faskialla saattaisi olla voimantuottoa parantava vaikutus niin lihaksen sisällä kuin lihasten ja nivelten välillä, varsinkin monen nivelen yhtäaikaisissa liikkeissä.

Faskian merkitystä on aikaisemmin vähätelty johtuen todennäköisesti sen vaihtelevista määritelmistä ja rajallisista tutkimusmenetelmistä. Monet tuki- ja liikuntaelinten kiputilat ovat kuitenkin edelleen mysteereitä ja tutkimusmenetelmien kehittyessä faskiasta toivotaankin löytyvän lisää vastauksia niiden ymmärtämiseksi. Käsky liikkumiseen tulee aina aivojen motoriselta aivokuorelta, mutta tehokkaan liikkumistavan valitsemiseksi aivomme tarvitsevat eri aisteista tulevaa informaatiota. Jos mietit uudestaan aamukahvin nauttimista, jokainen yläraajasi nivel sormenpäistä olkapäähän sekä niskasi ja leukasi liikkuvat hyvin portaattomasti ja koordinoidusti. Ilman aistejasi jo pelkästään kupin paikantaminen ruokapöydällä olisi hankalaa saati sitten sen liikuttaminen kohti suuta. Kuulostaako edelleen yksinkertaiselta?

Julius Luomajoki
fysioterapeutti AMK, OMT erikoistuva

Lähteet

Huijing, P.; Maas, H. & Baan, GC. 2003. Compartmental fasciotomy and isolating a muscle from neighboring muscles interfere with myofascial force transmission within the rat anterior crural compartment. Journal of Morphology 2003 June; 256 (3): 306-321.

Maas, H. & Sandercock, TG. 2010. Force transmission between synergistic skeletal muscles through connective tissue linkages. Journal of Biomedicine and Biotechnology, Volume 2010, Article ID 575672, 9 Pages.

Schleip, R.; Findley, T.; Chaitow, L. & Huijing, P. 2012a. Fascia: The Tensional Network of the Human Body. Churchill Livingstone Elsevier.

Schleip, R.; Jäger, H. & Klinger, W. 2012b. What is ‘fascia’? A review of different nomenclatures. Journal of Bodywork and Movement Therapies, Volume 16, Issue 4, October 2012, Pages 496-502.

suomi
Julkaistu: 18.2.2013
Vuoden ikäinen pikkutyttö nousee seisomaan kotisohvaa vasten. Hapuillen hän irrottautuu tuesta ja ottaa  ensiaskeleitaan, mutta kaatuu pian takamukselleen. Uusi yritys.
Julkaistu: 10.2.2013
Jukka Kangas on Fysioterapia – konsulteilla kehittänyt jalan ja nilkan alueen pitkittyneiden kiputilojen uutta luokittelujärjestelmää, joka perustuu oireilua ylläpitävän mekanismin tunnistamiseen*.

Sivut