FASKIA – KEHON AISTIVA VOIMANSIIRTOVERKOSTO, OSA 2 | Fysioterapia-konsultit FTK Oy Helsinki

FASKIA – KEHON AISTIVA VOIMANSIIRTOVERKOSTO, OSA 2

16 huhtikuu, 2013 - 12:38

Monille saattaa olla tuttua itsensä kutittamisen mahdottomuus. Yleisestikin kosketus voi herättää ihmisessä voimakkaita tuntemuksia, jotka voivat olla hyvin erilaisia. Kutittamisparadoksi ei johdu kosketettavan kehonosan tuntohermojen erilaisesta aktivoitumisesta vaan aivojen erilaisesta tavasta käsitellä samankaltaista aisti-informaatiota (Ackerley ym. 2012). Aistiminen riippuu siis myös muistakin tekijöistä kuin kehomme tuntohermopäätteistä.

Edellisessä faskia-artikkelissa kävimme läpi mitä faskia on ja mikä mahdollisesti on sen merkitys ihmiskehossa. Ihmisten kiputiloja ja terveyttä on hoidettu erilaisin käsittelyin todennäköisesti jo antiikin ajoista lähtien ja faskia on ollut käsittelyn kohteena eri koulukunnissa jo vuosikausia, mutta sen käsittelyn merkitystä on tiedeyhteisöissä toistaiseksi vähätelty niukan näytön takia. Faskialla on pitkään ollut niin sanottu turhan kudoksen maine, joka ruumiinavauksissakin siistitään pois ”tärkeämpien” kudosten tieltä. Tutkimustiedon lisääntyessä mielenkiinto faskiaa ja sen käsittelyä kohtaan on kuitenkin nykyään noussut vähitellen suuremmaksi.

Faskian käsittely aiheuttaa onnistuessaan usein kudoksen vapautumisen tai rentoutumisen tunteen, jolloin asiakkaan kokema kipu myös usein lievenee ja kudoksen liikkuvuus paranee. Tämän vapautumismekanismin on aikaisemmin ajateltu johtuvan puhtaasti kudoksen lämpötilan muutoksista ja mekaanisesta venymisestä. Kuten edellisessä artikkelissa kuitenkin todettiin, on faskia tutkimusten perusteella hyvin vetolujaa kudosta ja todellisuudessa tällaisten vaikutusten aikaansaamiseksi tarvitaan suurempia ja pitkäkestoisempia voimia kuin yksikään terapeutti pystyy käsivoimin yhden vastaanottokäynnin aikana saamaan aikaan (Schleip 2003a & 2003b; Chaudry ym. 2008).

Mikä sitten selittää kudoksen vapautumisen, oireiden lievenemisen ja liikkuvuuden paranemisen? Nämä vaikutusmekanismit ovat edelleen epäselviä, mutta yhtenä teoriana on esitetty hermoston säätelyyn perustuvaa vaikutusta. Edellisessä artikkelissa totesimme faskiakudoksen sisältävän runsaasti venytykseen ja paineeseen reagoivia tuntohermopäätteitä, joilla voi olla tärkeä rooli liikkumisemme ja asentomme hahmottamisessa. Edellä mainitun teorian mukaan käsittelystä johtuva faskiaan kohdistuva paine ärsyttää sen sisältämiä hermopäätteitä, jolloin ne lähettävät aivoille siitä informaatiota. Aivot saattavat reagoida tähän informaatioon lisäämällä verenkiertoa ja rentouttaa pehmytkudoksia paikallisesti. Käsiteltävässä kudoksessa voi siis tapahtua fyysisiä muutoksia, mutta ne muutokset perustuvat teorian mukaan enemmän hermoston ärsytykseen ja reaktioon kuin paineen aiheuttamaan mekaaniseen tai lämpötilan muutokseen. (Schleip 2003a & 2003b) On syytä huomioida, että aivot saavat jatkuvasti informaatiota esimerkiksi myös muiden aistien, muistin ja tunnetilojen kautta, jotka voivat täten mahdollisesti vaikuttaa myös käsittelyn lopputulokseen. Tätä teoriaa ei toistaiseksi ole kokeellisesti pystytty osoittamaan todeksi, mutta se sopisi hyvin yhteen esimerkiksi nykyisten vallitsevien kipumekanismien kanssa (Moseley 2007).

Tämä ei tarkoita, että faskian käsittely olisi pelkästään aivotoiminnasta kiinni, vaan se kuvaa lähinnä sitä, kuinka moni asia voi vaikuttaa käsittelyn lopputulokseen. Faskian käsittelyyn liittyen tehdään jatkuvasti lupaavaa tutkimustyötä, ja sen perusteella se voikin olla yksi hyvä tapa helpottaa kipua. Yleensä erilaiset manuaaliset käsittelyt toimivat hyvinä kivun lievittäjinä, mutta riippuen ongelman laadusta, ne eivät välttämättä ratkaise kivun syytä. Varsinkin kroonisiin kiputiloihin, joissa ei ole todettua kudosvauriota tai -ärsytystä, kivun taustalla on usein jokin asiakkaan fyysiseen kuormitukseen liittyvä tekijä, joka tulisi selvittää ongelman uusiutumisen välttämiseksi.

Julius Luomajoki
fysioterapeutti AMK, OMT erikoistuva

Lähteet

Ackerley, R., Hassan, E., Curran, A., Wessberg, J., Olausson, H. & McGlone, F. 2012. An fMRI study on cortical responses during active self-touch and passive touch from others. Frontiers in Behavioral Neuroscience, August 2012, Volume 6, Article 51, 1-9.

Chaudry, H.; Findley, T.; Huang, C.; Zhiming, J.; Schleip, R.; Bukiet, B. & Maney, M. 2008. Three Dimensional Mathematical Models for the Deformation of Human Fascia. Journal of Bodywork and Movement Therapies, Volume 12, Issue 3, July 2008, Pages 265-266.

Moseley, L.2007. Reconceptualizing pain according to modern pain science. Physical Therapy Reviews, Issue 12, Pages 169-178.

Schleip, R. 2003a. Fascial plasticity – a new neurobiological explanation: Part 1. Journal of Bodywork and Movement Therapies, Volume 7, Issue 1, Pages 11-19.

Schleip, R. 2003b. Fascial plasticity – a new neurobiological explanation: Part 2. Journal of Bodywork and Movement Therapies, Volume 7, Issue 2, Pages 104-116.

suomi
Julkaistu: 25.11.2013
Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleisin huimausta aiheuttava sairaus, mutta voimakkaiden tuntemusten mukaan se ei tunnu kovin hyvänlaatuiselta vaan pikemmin tulee mieleen, että onko kyseessä joku vakava sairaus.
Julkaistu: 28.10.2013
”Issias”, jolla tyypillisesti tarkoitetaan alaraajaan säteilevää alaselkäkipua, on varmasti monille tuttu sanana.
Julkaistu: 7.10.2013
Mitä voice massage -terapia on? Voice massage -terapia on hengitykseen ja siihen läheisesti liittyvien lihasten rentouttamista ja aktivoimista niin, että otetaan huomioon luisten rakenteiden elastisuus sekä asentoryhti.
Julkaistu: 23.9.2013
Jokainen meistä on varmasti joskus ollut väsynyt tai uupunut esimerkiksi liian vähäisen unen tai työstä aiheutuneen stressin takia. Tuolloin vireystilan vaihtelut, tarkkaavaisuuden häiriöt ja mielialan vaihtelut lisääntyvät.
Julkaistu: 3.7.2013
 Lenkkipolut ovat sulaneet jo hyvän aikaa sitten pitkän ja lumisen talven jäljiltä. Hellepäivät lämmittävät lenkkipolkuja ja innokkaimmat kuntoilijat ovat jo osallistuneet kesän juoksutapahtumiin. Esimerkiksi Helsinki City Run keräsi tänä vuonna hieman alle 18 000 osanottajaa.
Julkaistu: 24.6.2013
Kuntoutuksen suunnittelu perustuu kuntoutujan kokonaistilanteen arviointiin, joka edellyttää luotettavien arviointimittareiden käyttöä.
Julkaistu: 10.6.2013
Moniin urheilulajeihin näyttää kuuluvan jo lähes vakiovarusteena eri puolille kehoa liimatut värikkäät teipin suikaleet. Näitä suikaleita näkee myös urheilijoiden lisäksi enenevässä määrin kadulla vastaan tulevilla ihmisillä.
Julkaistu: 4.6.2013
Heseva-Kuntoutukseen on työllistynyt muistini mukaan ainakin kuusi fysioterapeuttia, joiden ensimmäinen kontakti yritykseen on tapahtunut opiskelijan ominaisuudessa heidän saapuessaan harjoittelujaksolle. Opiskelijoiden ohjaaminen on ollut osa toimenkuvaani yli 15 vuotta.
Julkaistu: 27.5.2013
Kesä tulee ja ilmat lämpenevät. Päivän jälkeen jalat tuntuvat raskaille ja väsyneille.  Sukkien raidat nilkassa sekä varvastossuista jääneet painaumat jalkapöydän päällä kuulostavat monesta varmasti tutulle.
Julkaistu: 13.5.2013
Jokainen on varmaan joskus nukahtanut sohvalle huonoon asentoon ja herännyt aamulla käsi puutuneena. Tai istunut tuolilla niin että jalka on puutunut. On kuin sinulta puuttuisi toinen jalka, etkä pysty lähtemään kävelemään.

Sivut