Diabeetikon tukipohjalliset ja varvasortoosit | Fysioterapia-konsultit FTK Oy Helsinki

Diabeetikon tukipohjalliset ja varvasortoosit

DIABEETIKON TUKIPOHJALLISET JA VARVASORTOOSIT

Diabetes, sen huono hoitotasapaino sekä siihen liittyvät komplikaatiot altistavat erilaisille jalkavauriolle, joista pahimpia ovat jalkojen haavat. Jalkahaavojen syntymistä edesauttavat hermoston ja verisuonten muutokset, neuropatia ja angiopatia.   Merkittävin riskitekijä on neuropatian seurauksena kehittynyt suojatunnon puutos, sensorinen neuropatia.  Myös motorinen neuropatia altistaa jalkaongelmille aiheuttaessaan lihasten ja jänteiden surkastumista ja kiristymistä sekä nivelten liikerajoituksia, jotka puolestaan johtavat jalkaterän virheasentoihin, ihon kovettumiseen sekä painepiikkien kehittymiseen. Oheinen diabeteksen Käypä Hoito-suosituksesta löytyvä kaavio kertoo jalkaongelmien syntymekanismin. Diabeetikon jalkaongelmien hoidossa ennaltaehkäisy on kaiken lähtökohta. Jalkahaavojen syntyä ehkäistään säännöllisillä jalkojen tarkastuksilla, joiden tiheys perustuu riskiluokitukseen, jalkojen omahoidon ohjauksella, oikeanlaisilla jalkinevalinnoilla sekä tarvittaessa jalkapohjan painetta tasaavilla ja jalkaa suojaavilla tukipohjallisilla ja varvasortooseilla eli ortoositerapialla.  (1, 2, 3.)

Tukipohjallisia on olemassa valtavasti erilaisia. Myös tutkimustuloksia erilaisten pohjallisten vaikuttavuudesta tai vaikuttamattomuudesta on paljon, eikä yleispäteviä ohjeita tai sääntöjä tukipohjallisten valmistamiseen ole olemassa. Kuitenkin useiden tutkimusten mukaan diabeetikon ortoositerapiassa olennaisinta on jakaa jalkapohjan kuormitusta mahdollisimman laajalle alueelle sekä pehmustaa ja suojata mahdollisia luisia ulokkeita, joita jalan virheasentojen seurauksena voi syntyä.  Pelkkä pehmustaminen ja iskunvaimentaminen ei riitä. Tutkimusten mukaan koko jalkapohjan alueelle ulottuva tukipohjallinen, joka valmistetaan yksilöllisesti mahdollisimman hyvin jalan rakennetta vastaavaksi, tasaa kuormitusta ja vähentää jalkapohjan painepiikkejä tehokkaimmin verrattuna pelkällä erikoisjalkineella tai tasaisella iskunvaimennuspohjallisella kävelyyn (4, 5, 6). Parhaisiin tuloksiin on tutkimuksissa päästy ottamalla tukipohjallisia varten jaloista muotti joko täysin kuormittamatta tai puolikuormitettuna (6, 7). Perinteisesti on myös ajateltu, että diabeetikon pohjallisen tärkein ominaisuus on pehmeys, mutta rungoltaan jäykkä ja tukeva pohjallinen pinnaltaan hyvin pehmennettynä jakaa kuormituksen paremmin (7).  

Tyypillisesti jalkapohjien painepiikit kohdistuvat päkiän alueelle. Päkiänivelten paineen keventämiseksi tukipohjallisten avulla on olemassa erilaisia ratkaisuja. Eri tutkimusten mukaan päkiän alueen painetta saadaan vähennettyä niin erilaisilla tukiratkaisuilla kuin myös pelkillä pehmusteillakin. Pehmusteita käytettäessä vastaan tulee kuitenkin usein kenkien tila; pehmustuksen toimivuus on yhteydessä sen paksuuteen. Paineen vähenemiselle päkiäntuen mallia tärkeämpää on tuen oikea sijoittaminen.  Siksi tukipohjallisten suunnitteleminen jokaiselle yksiöllisesti on oleellista. (4, 8, 9, 10.)

Diabeetikon tukipohjallisia suunniteltaessa tulee huomioida myös perussairauden vaikutukset jalan rakenteisiin. Motorisen neuropatian sekä kudosten glykosylaation aiheuttama nivelten liikerajoitus ja jäykkyys vaikuttavat paineen jakautumiseen jalkapohjan alueella. Mahdolliset nivelten jäykistymiset on otettava huomioon tukipohjallismuotin otossa sekä tukipohjallista työstettäessä. Vaikka jalkapohjan painetta on tasattava, ei kuormaa voida liiaksi ohjata alueelle, jossa nivelien liike on rajoittunut. (11, 12, 7.)

Tukipohjallisten lisäksi jalkapohjan painepiikkeihin voidaan hakea helpotusta varpaiden asentoa korjaavien yksilöllisten silikonivarvasortoosien avulla. Mueller tutki kollegoidensa kanssa jalkaterän etuosan rakenteellisten muutosten vaikutusta jalkapohjan painepiikkeihin diabetesta sairastavilla. Tutkimuksen mukaan varpaiden vasaramainen virheasento oli suurin yksittäinen painetta lisäävä tekijä päkiän alueella (13).  Varvasortoosien vaikutuksia tai tehokkuutta ei juurikaan ole tutkittu. Ainoa tieteellinen julkaisu kuitenkin toteaa, että varvasortoosit vähensivät jalkapohjan painepiikkien muodostumista kenkien kanssa käveltäessä (14). Paineen keventämisen lisäksi varvasortooseilla voidaan myös suojata varpaita keskinäiseltä tai kengän aiheuttamalta hankaukselta.

Fysioterapia-konsultit FTK:lla tehdään tukipohjalliset aina huolellisen alaraaja-analyysin perusteella. Analyysissä tutkitaan jalat sekä kuormittamattomina että kuormitettuina, jolloin saadaan selville sekä jalkojen rakenne että niiden toiminta. Diabetesta sairastaville asiakkaille tehdään myös jalkapohjien painetunnon tutkiminen monofilamentilla. Tukipohjallismuotti otetaan aina kuormittamattomana alempi nilkkanivel keskiasennossa. Yleensä muotin ottamiseen käytetään vaahtolaatikkoa, mutta tarvittaessa muotti voidaan tehdä myös kipsinauhalla. Tukipohjallisissa käytettävät materiaalit, tuennat sekä kevennykset valitaan yksilöllisesti jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan. Tukipohjalliset valmistuvat omalla pajallamme alle kahdessa viikossa.

 

LÄHTEET:

  1. American Diabetes Association. Preventive Foot Care in Diabetes. Diabetes Care 2004; 27(1):63-64.
  1. Nissén Michael, Liukkonen Irmeli 2004: Diabeettinen jalka. Teoksessa Jalat ja terveys. Kustannus Oy Duodecim  2004; 662-686.
  1. Diabeetikon jalkaongelmat. Käypä hoito –suositukset. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti/tk.koti?p_artikkeli=hoi50079
  1. Mueller MJ, Lott DJ, Hastings MK, Commean PK, Smith KE, Pilgram TK. Efficacy and mechanism on orthotic devices to unload metatarsal heads in people with diabetes and plantar ulcers. Phys ter 2006; 86(6):833-842.
  1. Bus SA, Ulbrecht JS, Cavanagh PR. Pressure relief and load redistribution by custom-made insoles in diabetic patients with neuropathy and foot deformity. Clin Biomech 2004;19:629–638.
  1. Tsung BYS, Zhang M, Mak AFT, Wong MWN. Effectiveness of insoles on plantar pressure distribution. J Rehabil Res Dev 2004;41:767–774.
  1. Huppin Lawrence. A New Look at Orthotics for Diabetics. Podiatry Management 2012. https://podiatrym.com/pm/Huppin912.pdf
  1. Lee PY, Landorf KB, Bonnano DR, Hylton BM. Comparison of the pressure-relieving properties on various types of forefoot pads in older people with forefoot pain. J Foot Ankle Res 2014. (7). 18
  1. Hastings MK, Mueller MJ, Pilgram TK, Lott DJ, Commean PK, Johnson JE. Effect of metatarsal pad placement on plantar pressure in people with diabetes mellitus and peripheral neuropathy. Foot Ankle Int 2007; 28(1)84-88.
  1. Hsi WL,  Kang JH, Lee XX. Optimun position of metatarsal pad in metatrsalgia for pressure relief.  Am J Phys Med Rehabil 2005; 84(7):514-520.
  1. Zimny S, Schatz H, Pfohl M. The role of limited joint mobility in diabetic patients with an at-risk foot. Diabetes Care 2004; 27(4):942-946.
  1. Viswanatha V, Snehalatha C, Sivagami M, Seena R, Ramachandran A. Association of limited joint mobility and high plantar pressure in diabetic foot ulceration in Asian Indians. Diabetes Res Clin Pract 2003; 60(1):57-61.
  1. Mueller MJ, Hastings M, Commean PK, Smith KE, Pilgram TK, Robertson D, Johnson J. Forefoot structural predictors of plantar pressures during walking in people with diabetes and peripheral neuropathy. Journal of biomechanics 2003; 36(7):1009-1017.
  1. Illgner U, Budny T, Hoyer M, Wetz HH. Clinical acceptance, reasons for rejection, and reduction of in-shoe peak pressure with interdigital silicone orthoses. J Am Podiatr Med Assoc. 2014; 104(1):30-33.