Tunto, aistielimistä isoin ja tärkein! | Fysioterapia-konsultit FTK Oy Helsinki

Tunto, aistielimistä isoin ja tärkein!

13 toukokuu, 2013 - 11:31

Jokainen on varmaan joskus nukahtanut sohvalle huonoon asentoon ja herännyt aamulla käsi puutuneena. Tai istunut tuolilla niin että jalka on puutunut. On kuin sinulta puuttuisi toinen jalka, etkä pysty lähtemään kävelemään. Näissä tapauksissa puutuminen johtuu hermon joutumisesta puristukseen ja tunnottomuus häviää nopeasti ja pystyt toimimaan taas normaalisti.

Entä jos tunto ei palautuisikaan? Mitä tunto oikein on?

Tuntoaisti voidaan jakaa pinta- ja syvätuntoon. Pintatunto voidaan jaotella vielä tarkemmin termiseen-, kosketus-, paine-, kiputuntoon ja eri muotojen tunnistamiseen (taktilognosiaan ja stereognosiaan). Syvätunto jakautuu liike-, asento- ja vibraatiotuntoon. Tuntoa voidaan siis jaotella moneen eri osaan. Miten tuntoaistimus siis tapahtuukaan?

Aistinsolut välittävät hermostoon tietoja ihoon kohdistuvista ärsykkeistä sekä kehon eri osien asennosta ja liikkeistä. Aistinsolut reagoivat mekaaniseen ärsytykseen tai lämpötilaan.

Kun kaverisi laittaa käden hartiallesi, aistimme sen kosketuksena. Käden paino saa aikaan mekanoreseptorisolujen solukalvon painumisen, mikä aiheuttaa solukalvon pinnalla olevien ionikanavien avautumisen. Tällöin ionien pitoisuus solukalvon ulko- ja sisäpinnalla muuttuu aiheuttaen aktiopotentiaalin. Impulssi etenee mekanoreseptorista lähteviä hermoja pitkin keskushermostoon, missä impulssi tulkitaan kosketukseksi. Koskettaneen kädenlämpö aistitaan lämmöksi termisten reseptorien kautta. Mekanoresepteroita on iholla, lihaksissa, nivelissä ja sisäelimissä. Mekanoreseptorien määrä vaihtelee eri kehonosissa. Eniten reseptoreita on kämmenessä (erityisesti sormenpäissä), jalkapohjissa ja suun alueella. Termisiä reseptoreja on iholla ja aivoissa.

Aistinreseptori on aistinelimen solu. Sen tarkoitus on vastaanottaa erilaisia fysikaalisia ja kemiaalisia ärsykkeitä ja muuttaa ärsykkeet, tässä tapauksessa käden paino hartialla, sähköisiksi signaaleiksi, jotka hermosto tulkitsee. Useimmat reseptorit ovat erikoistuneet ja reagoivat ensisijaisesti vain tietyntyyppisiin ärsykkeisiin. Aistinreseptorit voidaan jakaa viiteen ryhmään: aikaisemmin mainittuihin mekaanisiin ja termisiin reseptoreihin sekä kemiaalisiin reseptoreihin, valo- ja kipureseptoreihin.

Jos käsi on edelleen harteillasi, reseptorit adatoituvat eli mukautuvat ärsykkeeseen. Tunnemme siis eniten kun tapahtuu ärsykevoimakkuuden muutoksia. Et pysty esimerkiksi tunnistamaan esineen muotoa/materiaalia/kokoa kädessäsi ellet liikuta esinettä tunnustellessasi sitä. Adaptoituminen ärsykkeisiin on tärkeää, koska muuten ihminen tuntisi kokoajan ärsykkeet ihollaan esim. vaatteet. Jotkut ärsykkeet taas jäävät päälle häiritsevästi, etkä voi keskittyä mihinkään muuhun ennenkuin teet jotain ärsykkeelle (esim. kutittava villapaita tai pieni kivi kengässä). Myös termiset reseptorit, adaptoituvat tuntemukseen. Kuuma kylpy tuntuu alkuun polttavalta, mutta hetken päästä, ihanan rentouttavalta. Samoin kesällä ensi kastautuminen järviveteen on jäätävää, mutta hetken päästä, juuri sopivaa.

Entä jos et sitten tuntisi onko vesi kuumaa tai kylmää? Milloin tuntopuutoksia ilmenee? Tuntopuutoksia voi ilmetä esim. ihmisillä joilla on diabeetes, jotka ovat joutuneet kolariin tai onnettomuuteen mistä on seurannut selkäydinvamma, joka on saanut aivoverenkiertohäiriöstä johtuvan hemipareesin toiselle puolelle kehoa tai joilla on MS-sairaus. Syy tuntopuutoksiin voi olla mm. sensorisen hermokudoksen vaurio ja se voi olla osittaista tai täydellistä, molemmilla puolilla tai vain toisella puolella kehoa. Tunto voi olla myös herkistynyt.

Terapiatilanteessa tunnon huomioiminen on tärkeää. Liika aisti-informaatio (esim. radion melu, terapiatilassa liikkuvat ihmiset, terapeutin sanalliset ohjeet, voimakkaat hajut jne.) häiritsee kuntoutusta, jolloin kuntoutuja keskittyy käyttämään muita aistikanavia, eikä tuntoa. Tämän vuoksi terapiatilan olisi hyvä olla rauhallinen eikä terapeutin tulisi puhua turhia tekemisen aikana. Tällöin kuntoutuja keskittyy tuntemaan omaa kehoaan ja tuntemaan mitä tekee. Eli tunto on tärkeää myös oppimisen kannalta.

Miltä tuntopuutos sitten tuntuu. Sitä ei voi kukaan tietää ennen kuin on itse kokenut sen. Mutta laita käteesi paksu hanska ja rupea sitten napittamaan paitaasi tai näppäile kännykällä haluamasi puhelinnumero. Ei helppoa, vai mitä?

Ihmisellä on kaksi silmää, kaksi korvaa, yksi nenä, yksi kieli, mutta tunnet kehosi kaikkien osien kautta. Tunto on aistielimistä isoin ja tärkein ja se on aina läsnä.

Heikki Niskanen
Fysioterapeutti AMK
Bobath- koulutus

 

Lähteet:

Bjålie, J.G ja co. Ihminen: Fysiologia ja anatomia s. 100-105.

Luentomateriaalit Bobath- ja toiminnalliset kädet kursseista

suomi
Julkaistu: 25.11.2013
Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleisin huimausta aiheuttava sairaus, mutta voimakkaiden tuntemusten mukaan se ei tunnu kovin hyvänlaatuiselta vaan pikemmin tulee mieleen, että onko kyseessä joku vakava sairaus.
Julkaistu: 28.10.2013
”Issias”, jolla tyypillisesti tarkoitetaan alaraajaan säteilevää alaselkäkipua, on varmasti monille tuttu sanana.
Julkaistu: 7.10.2013
Mitä voice massage -terapia on? Voice massage -terapia on hengitykseen ja siihen läheisesti liittyvien lihasten rentouttamista ja aktivoimista niin, että otetaan huomioon luisten rakenteiden elastisuus sekä asentoryhti.
Julkaistu: 23.9.2013
Jokainen meistä on varmasti joskus ollut väsynyt tai uupunut esimerkiksi liian vähäisen unen tai työstä aiheutuneen stressin takia. Tuolloin vireystilan vaihtelut, tarkkaavaisuuden häiriöt ja mielialan vaihtelut lisääntyvät.
Julkaistu: 3.7.2013
 Lenkkipolut ovat sulaneet jo hyvän aikaa sitten pitkän ja lumisen talven jäljiltä. Hellepäivät lämmittävät lenkkipolkuja ja innokkaimmat kuntoilijat ovat jo osallistuneet kesän juoksutapahtumiin. Esimerkiksi Helsinki City Run keräsi tänä vuonna hieman alle 18 000 osanottajaa.
Julkaistu: 24.6.2013
Kuntoutuksen suunnittelu perustuu kuntoutujan kokonaistilanteen arviointiin, joka edellyttää luotettavien arviointimittareiden käyttöä.
Julkaistu: 10.6.2013
Moniin urheilulajeihin näyttää kuuluvan jo lähes vakiovarusteena eri puolille kehoa liimatut värikkäät teipin suikaleet. Näitä suikaleita näkee myös urheilijoiden lisäksi enenevässä määrin kadulla vastaan tulevilla ihmisillä.
Julkaistu: 4.6.2013
Heseva-Kuntoutukseen on työllistynyt muistini mukaan ainakin kuusi fysioterapeuttia, joiden ensimmäinen kontakti yritykseen on tapahtunut opiskelijan ominaisuudessa heidän saapuessaan harjoittelujaksolle. Opiskelijoiden ohjaaminen on ollut osa toimenkuvaani yli 15 vuotta.
Julkaistu: 27.5.2013
Kesä tulee ja ilmat lämpenevät. Päivän jälkeen jalat tuntuvat raskaille ja väsyneille.  Sukkien raidat nilkassa sekä varvastossuista jääneet painaumat jalkapöydän päällä kuulostavat monesta varmasti tutulle.
Julkaistu: 13.5.2013
Jokainen on varmaan joskus nukahtanut sohvalle huonoon asentoon ja herännyt aamulla käsi puutuneena. Tai istunut tuolilla niin että jalka on puutunut. On kuin sinulta puuttuisi toinen jalka, etkä pysty lähtemään kävelemään.

Sivut